début

Hetki, jota ei voi jättää näkemättä mistään syystä. Päivä, jonka tarkka ajankohta oli arvoitus, mutta jonka aina tiesin tulevan. 641:n päivän odotus on tullut juurikin nyt päätökseen. Lempipelaajan ensimmäinen NHL-ottelu, rapakon takaisessa lempijoukkueessa. Vähän herkistää.

Teemapukeutuminen mulla on aina tunnetusti huipussaan, eli ajankohtaisen numeron omaavat housut, ja bloginkin puolella paljon vihapuhetta kerännyt lippis. Myös miehinen mielipide oli kerrassaan negatiivinen, näytän kuulemma snapback päässäni ihan T.J:ltä Disneyn Recessistä. En ole vieläkään vilauttanut (ja todennäköisimmin en myöskään tule vilauttamaan) itseäni julkisilla paikoilla snäpäri päässä, mutta yksin kotona katsoessa toimikoon se onneatuottavana elementtinä.

Ei änärimatsia ilman oheisruokaa. Mä tein vuohenjuustomuffinsseja ja -salaattia. Mulla on ollut jo pitkään joku vuohenjuustokausi, syön sitä varmaan puoli kiloa viikossa. Vuohenjuusto voisi olla vaikka toinen nimeni, rakastan sitä niin paljon. Aroniamehua puolestani inhoan valtavasti, mutta toivon sen taltuttavan orastavan flunssan.

Harmikseni multa ei löydy sadan kilometrin säteeltä ystävää, joka arvostaisi Teuvo Teräväisen ekaa kertaa enemmän kuin täyspainoisia yöunia ja helppoa keskiviikkoaamua. Onneksi saan henkistä tukea niin Facebookin kuin WhatsAppinkin välityksellä. Mua ei ole vielä yksikään toinen NHL-matsi jännittänyt näin paljon.